Tack gode Gud för regnet. Det har regnat tre gånger de sista två veckorna och alltid efter regnet sjunker temperaturen till någorlunda behagliga 36 grader. Jag till och med solade mina vita ben en halvtimme igår. Kan ju inte lägga mig vid poolen nästa helg med brun överkropp och vit underkropp. Allt är förstås inte positivt med regnet. Ormarna tycker inte om det och inte heller skorpionerna så de vill flytta inomhus där det är lite torrare. Så nu får vi lägga handukar i dörrspringan och kolla på morgonen innan vi sätter fötterna på golvet att vi inte fått odjudna gäster under natten. Vattnet vi skall tvätta oss med är grumligt och håret vill man överhuvudtaget inte tvätta med det. Det betyder alltså början på kolera-och malaria säsong men jag bryr mig inte. Jag slipper bada i svett, dricka 4liter varmt vatten i dygnet och kan äntligen sova hela nätter. Hurraa för regnet!

  I en del hus blir det kanske lite onödigt vått om de överhuvudtaget håller ihop iåskan när det vräker ner vatten

Osassa taloja saattaa olla hyvinkin märkää, kun ukkoskuurot oavt kolmesta, kuuteen tunia pitkiä

Jumalan kiitos sadekausi on alkanut. Nyt on kahden viimeisen viikon aikana satanut ja ukkostanut kolme kertaa. Aina sateen jälkeen lämpötila laskee 36 asteeseen joka tuntuu hyvinkin miellyttävältä. Eilen uskaltauduin jopa ottamaan aurinkoa puolituntia, kun en voi ensiviikonloppuna mennä Sheratonin uima-altaalle ylävartalo ruskeana ja alavartalo valkoisena. Sadekausi tuo tietysti mukanaan harmiakin. Vesi jolla me peseydytään on nyt ,niin kuraista ,ettei sillä ilkeä pestä hiuksiaan. Käärmeet ja skorpionit inhoaa vettä joten ne haluaa muutta sisätiloihin, mikä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy tilkitä oven alla olevat raot pyyhkeillä ja katsastaa aamulla, kun laitta jalkansa sängyn ulkopuolelle, ettei yöllä ole saanut eitoivottuja vieraita. Nyt alkaa siis myös malaria-ja kolera epidemiat, mutta en jaksa surra niitä nyt. On ihanaa, kun ei ole koko ajan hikimärkä, huone pysyy kylmänä, ei tarvitse juoda 4 litraa lämmintä vettä vuorokaudessa ja pystyy nukkumaan yönsä. Ihana , ihana sade!

Teidän piti saada vain kiva tarina, mutta alkuun tulee marinaa. Niinkuin varmaan olen aiemmin kertonut vedän suurinta nälkäprojektia mitä Amsterdamin osastolla on koskaan ollut. ilmeisesti tämä on suurin mitä koko järjestöllä on koskaan ollut. Tähän lääkärit päätti, että lisätään tuhkarokkolapset. Heidän pitää saada kaksi kertaa pähkinätahnaa sairastumisen jälkeen. Yes, 800 lasta sisäänkirjoitettavaksi joka kuukausi ja 600 tulee toiselle käynnille. Meillä on jo omia lapsia 270 päivässä. Tein tänään tilastoja ja tajusin, että tämä leviää käsiin, ei ihme ,että itkettää ja ei edes jaksa surra ihmeemmin ettei päässyt lomalle. En olisi jaksanut pakata kuitenkaan. Sitten vähän valoa pimeyteen. eräs äiti tuli näyttämään pikkupoikaansa tiistaina minulle. En tunnistanut lasta, mutta äiti näytti elekielellä, että olin laittanut lapselle letkun nenään, eli nenämahaletkun. Olen tehnyt tämän vain yhdelle lapselle täällä ja olin aivan riemuissani. tämä naurava hyvin voiva poika oli melkein kuollut, kun äiti ilmaantui lastenpolille(risukasaan). kolleega pyysi minua apuun, kun hän ei saanut viggoa alitettua lapselle. Enhän minäkään onnistunut, rutikuiva lapsi jolla oli ruuminlämpö 34,8. pyysin kolleegaa kaivamaan ensiapulaukusta foliolakanaa ja käärin lapsen siihen. Kakru oli, kuin kalliimman sortin joulutähti maatessaan siinä foliossa ja onneksi Israel tuli sanoneeksi, ettei lapsi oksenna. minä siihen, että antta neulojen sitten olla rauhassa, laitetaan nenämahaletku ja ORSää sitä kautta.

Lapsi ja äiti autoon ja matkaan. katsoin tätä poikaa joka oli, kuin suoraan niistä kuvista joita näytetään afrikan nälkäänäkevistä lapsista. Kolmiokasvot, silmät kuopalla, luomet puolisuljettuina ja kuiva pieni suu, sammasta täynnä. Kun matkaa oli taitettu konkun puolituntia tajusun kokeilla lasta joka mulla oli sillin omassa sylissä ja tajusin, että peitto on tehbyt tehtävänsä. Lapsi oli tulikuuma ja infektitot pääsivät täyteen kukkaan. heitin ripulia täynnä olevan lakanan auton nurkkaan ja annoin lapsen äidille.kun ssavuimme viimeisen kylän kohdalle enne Goronyoa lapsi hamusi rintaa ja otti pari napakkaa imua ,ennenkuin alkoi yskiä, mutta helpotuksen tunnne äidin kasvoilla oli valtava. Selvisi, että lapsi imi ensimmäistä kertaa edes pari imaisua kolmeen päivään, siihen asti ruokkiminen oli ollut yhtä tuskien taivalta. Minä houkasin helpotuksests, että olin onnistunut saamaa poja hengissä perille. Näitten nestettäminen, kun ei kanssa ole niitä ihan ksinkertaisimpia laskutehtäviä, ettei mene koko sisikunta sekaisin kertaheitolla. Olen, niin onnellinen tämän pojan puolesta, että voi itku.

Vi var minst tre lyckliga i tisdags,meitä oli ainakin kolme onnellista tiistaina

Ni får först lite gnäll innan ni får en solskenshistoria. Jag har säkert nämt innan att jag drar det största hungerprojektet Amsterdam sektionen nånsin haft.Förmodligen är det största firman nånsin haft. Nu hittade läkaren i Sokoto på att mässlingsbarnen alla skall ha två ransoner nötkräm efetr insjuknandet och att det är vi som skall ha hand om det här. Yes, 800 barn till i månaden varav 600 måste komma på ett andra besök. Vi har ca 250 egna barn vi ser dagligen nu när torkan börjat och sedan fick vi de här till. Jag som trodde att jag var gråtfärdig för att jag inte kunde åka på semester men tippona vete om jag ens skulle orkat packa. Nu till lite roligare story. I tisdags var det en mamma som kom till mig med sin lilla kille. Jag kände inte igen dem innan mamman visade att jag satt slang i näsan på pojken. och, ja jag minns mycket väl honom.Ett av de barnen som visas i alla dokumenterer av afrikanska barn som svälter. Trekantigt ansikte med ögonen i djupa hål och halvslutna orörliga ögonlock. Kollegan från friska barnens sida hade bett mig om hjälp att sätta infart i barnet. Dömt att misslyckas redan från start. Torrt kallt barn,34,8 i temp. jag bad honom ta fram överlevnadslakanet från förstahjälps väskan och svepte in ungen i två meter foliepapper. han så ut som en lyxig julstjärna där han låg på bordet. Tack och lov sade Israel att pojken inte kräks, har endast diarre. Jag satte snabbt in en sond och iväg till Goronyo. Försökte studera frenetiskt i bilen hur mycket och hur snabbt jag kan ge vätska. i nåt skede kom jag på att kolla gossens temp (med handen på pannan metoden) och ungen var brännhet.Bort med folien som var full med diarre och barnet gav jag tillbaka till mamman att hålla. Sista byn innan vi kommer till Goronyo vaknar barnet till livs och försöker suga från mammans bröst.Han måste sluta efter en  liten stund för nu har febern fått lugninflamationen i full blom. Mamman är dock så lättad att hon nästan gråter för hon sa att det här var första seriösa försöket att äta pojken hade gjort på tre dagar. Nu är han i alla fall hemma och frisk och jag är väldigt glad och lyclig över det.

Sprang på morgonen och skulle skopaducha efter det, då finns det naturligvis inte vatten. Vi fick med grannen använda reservattnet. Inget fel med det, men man har ju ingen aning om när det finns vatten igen. Jag är trött och irriterad och tycker jätte synd om mig själv. Jag borde åka på semester om fem dagar men jag har fortarande inget inrese visum och när jag nu inte har det, låter arbetsgivaren mig inte åka ut ur landet. För att vara mera exakt , har jag inget giltigt visum över huvudtaget. Annars är det väldigt viktigt att alltid ha kopia på det med sig men i det här fallet tycks det inte bekymra nån annan en mig.Iibland hoppas jag nästan att myndigheterna skulle ta mig (vi jobbar ju bara ett tiotal km från Nigers gräns) man skulle tro det skulle bli lite mera fart i hela saken då. Sedan räcker det ju inte med att nigerianerna inte vill släppa in mig i landet igen, nu börjar även islänningarna slänga aska på en. Som plåster på såret för att jag förlorar 10000 kr på flygbiljetten tänkte jag åtminstonen åka till Lagos över en helg. Då är naturligtvis Sheraton fullbokat men de har öppnat ett nytt Radison hotell. Det kostar som specialpris 9000kr för tre nätter, men då skall det för F...n finnas rinnande kallt och varmt vatten och luftkonditionering i 24 timmar om dygnet. Nu orkar jag inte leka fattig många veckor till om jag inte får lite normal värld emellaan varven.

Aamulenkin jälkeen, kun menin ottamaan kuuppasuihkua ei tietysti ollut vettä. Jos sähköt toimii, niin silloin ei toimi vesi tai, niinkuin tänään , ei kumpikaan. Mulla on pinna nyt ,niin kireällä, että mä en kestäis minkään näköistä vastoinkäymistä. Pitäisi alkaa loma viiden päivän kuluttua, mutta viisumista ei ole mitään tietoa. Niin kauan ,kun minulla ei ole paluulupaa, työnantaja ei päästä mua maasta. Mulla ei ole minkäännäköistä viisumia eli oleskelu-ja työlupaa tällä hetkellä. Muuten pitää aina olla valokopiot kyseisistä papereista mukana, mutta nyt se ei tunnu vaivaavan ketään muuta, kuin minua. Joskus toivon, että rajavartiat(työskennellään viikot vain muutaman kymmenen km Nigerin rajalta) pysäyttaäisi meidän autot ja kyselisi papereita, luulisi silloin alkavan tapahtua edes jotain jos putkasta soittaa ja pyytää apua. Sitten ei tietysti riitä, että nigerialaiset ei halua mua tänne takaisin, nyt islantilaiset sylkee vielä tulta ja tuhkaa päälle. Olen varuksi,os 1000 euroa menee taivaan tuuliin katsellut viiden tähden hotelleja Lagosista. Sheraton on tietysti täynnä, mutta Radison on aukaissut uuden hotellin ja avajaistarjouksena saa kolme yötä 900 eurolla. Luulisi sillä hinnalla tulevan lämmintä ja kylmää vettä hanasta ja ilmastointilaitteen pitäisi toimia ympärivuorokauden. Nyt tämä köyhänä eläminen riittää vähäksi aikaa, pakko on päästä mukavuuksien äärelle ja oikealle vuosituhannelle.

Nu har jag och Musa lärt oss en hel del nytt om malnutrition och datahantering på köpet. Det var en givande kurs, men jag har haft fullt upp med den och arbetet så nu är det skönt att koppla av med stickning och rödvin.

  Me ollaaan nyt Muusan kanssa opittu koko joukko lisää aliravitsemuksesta. Oli antoisa kurssi, mutta raskas suorittaa työn ohella, joten nyt on kiva viettää iltaa kutimen ja punaviinin kera.

Kolleegat kaikki suunnittelee jatkuvasti muutoksia osastoilleen ja työrutiineihin, ja minä en oikein osaa tehdä valtavia muutoksia. Osaksi en ole halunnut stressata työntekijöitäni uusilla jutuilla koko ajan (mehän vaihdumme 6-9 kuukauden välein ja jokaisella meistä on omat kotkotuksemme). Osaksi en ole tiennyt mielestäni aliravituista lapsista ja lapsista ylipäänsä, niin paljoa, että voisin tehdä rutiineihin kovinkaan kattavia muutoksia. Ainahan parantamisen varaa on ja paljon olen keventänyt hölmöjä aikaa vieviä rutiineja. Hoidon laatua voi nostaa hyvinkin paljon vielä, ja nyt, kun olen käynyt tämän kurssini, niin rupeaa löytymään yhdessä työkokemuksen kanssa jo kanttia tehdä ihan kunnonkin uudistuksia. Juttelin siitä juuri vastaavan lääkärin kanssa ja hän oli yhtä mieltä siitä, että meidän pitää tehdä uusi ohjelma ja muuttaa läääke ja rokotus rutiineja. Mutta yheden asian sain aikaiseksi viime viikolla ihan konkreettisesti. Pyysin mekaanikkoa laittamaan minulle autojen kattoihin koukkuja, on mulla nimittäin tippapussit,niin sekaisin puolessa välissä matkaa, ettei sairaalan tullessa enää tiedä mikä pussi kuuluu millekin kakaralle.

Nyt on tipat kiinni, mikä pussi milläkin vajerin pätkällä

Droppen hänger ifrån diverse snören för tillfället

Mina kolleger gör alla så fina förändringar på sina avdelningar och stressar ut sig med dem. Jag som är lite trögare av mig har inte kommit mig för att göra nåt större än. Delvis för att inte uppröra personalen i onödan (vi utlänningar är ju här 6-9 månader och alla kommer med sina briljanta ider). Ortsborna är ju de som skall försöka tillfredställa alla våra  underligheter. Visst har jag ju gjort små ändringar i rutiner som bara varit arbetsdryga, som att skriva bruksvarolistor på 30 talet grejer för hand alla morgnar. De finns ju kopieringsmaskiner och skrivare som kan göra sådant. Sedan finns det mycket att höja i själva vårdkvaliten och bemötandet av mammorna och barnen och det skall bli lite ändringar i det. Tillsvidare har jag inte tyckt att jag kunnat tillräckligt om undernärda barn och barnsjukdomar men har lärt mig en hel del ,och kursen jag gör nu är lysande. Vi pratades just vid med vår överläkare och hon tycker också att när chefsläkaren kommer imorgon så skall vi se över vårat gamla protokoll för att jag skall kunna skriva ett nytt som skulle mera likna det den belgiska sectionen använder. Men en sak har jag fått ändring på förra veckan. Jag skall få krokar i biltaken så jag kan hänga mina dropppåsar från dem och inte ha dem så som de är nu. Man vet inte vems dropptakt man räknar och tillslut när man kommer till sjukhuset så ser slangarna ut som ett garnnystan katten har lekt med.

Ursäkta att jag inte skrivit på länge men jag kan komma med en rad ursäkter

1. -Hett, hett och åter hett, det börjar knäcka oss alla att inte kunna sova en hel natt (ens 5timmar i sträck)

2.-Torkan har fört med sig hunger och mässlingen är tillbaka med full kraft, vilket innebär att vi ser över tvåhundra barn/dag och slussar in och ut ur programmet mellan 45-60 barn /dag. Själva sjukhusavdelningen  dit jag tar dem som inte klarar sig hemma kör med lite över 100 barn på avdelning som är menad till 40 barn. Efter den här torkan kommer hoppeligen regnet men det för med sig kolera och malaria så arbetstyngden blir inte nåt mindre.

3.- Datorerna är lika innerligt trötta på värmen så de är tröga som f.., ni skulle få en bild med det här inlägget men laddningen klarar inte mitt tålamod av för tillfället

4.-Personalen , två duktiga flickor begravde sin far och var förstås lediga några veckor+ de tog en extra vecka för att en morbror dog. Fullt förståeligt men de brydde sig inte om att meddela det till mig eller deras närmaste chef "på golvet". Nu är alla förvånade över att jag inte ser det här genom fingrarna. så det har varit en hel del möten och känslor hit och dit.

5.-När nu datorerna och satelliterna har fått fnatt i värmen så började ju min internet kurs och det håller på att driva mig till stroke när programmet som är innerligt långsamt hakar upp sig några gånger i timmen.Annars en jättebra kurs.(Nutrition och vaccination) För att man skall få certifikat måste den dock vara avklarad om en vecka.

6.-Positivt är att min kanadensiska granne tycker hon måste gå ner i vikt innan hon avslutar kontraktet och åker hem, så nu får jag igen springa då jag har sällskap hela vägen. Tidigare har kidnappningsrisken ökat så mycket att ensam löpning är förbjudet i hela landet för expatrioter.

7.- Om jag nånsin får åka på semester är ännu oklart. Kommer jag inte iväg 27.5 förlorar jag hela den här månadens lön(vill säga 10.000kr) då flygbiljetten får avbeställas endast vid sjukdom. Kanske jag får nervsammanbrott, det är väl en sjukdom.

Ja, nu vet ni varför jag inte skrivit så himla mycket förutom en till stor sak, DET ÄR VARDAG ATT VARA HÄR;INGET SPÄNNANDE ATT RAPPORTERA

Anteeksi, että en ole kirjoittanut moneen päivään(eli viikkoon), mutta mulla on hyviä selityksiä monta

1.-Helle, helle ja helle, me ruvetaan olemaan kurkkua myöden täynnä huonosti nukuttuja öitä

2.- Tietokoneet on saanu lämpöhalvauksen ja on entistä hitaampia, tähän piti tuleman kuva, mutta pinna ei kestä nyt ladata sitä

3.-Kuivuus on myös tuonut tullessaan nälän, ja tuhkarokko on tullut voimalla takaisin. Me katsotaan yli 200 lasta päivässä, ja kirjoitetaan sisään ja ulos noin 60 lasta päivässä. Lastenosasto joille tuon nämä, jotka ei selviä enää kotihoidossa, on kuin painajaisesta. Kakaroita ja emäntiä kaikki paikat täys. Niillä on virallisesti 40 paikkaa, mutta nyt on toista viikoa yli 100 sisäänkirjoittettua lasta. Niitä on tosiaan kaikkialla. Tämän helteen jälkeen tulee jumalan kiitos sadekausi, ja noin 10 astetta vähemmän lämpöä, siis+-40,mutta sen mukana tuleekin sitten kolera ja malaria. joten työt ei pääse loppumaan

4.- Pari oikein ahkeraa sisarusta oli parin viikon lomalla+ virkavapaalla, kun heidän isä otti ja kuoli, täysin ymmärettävää,mutta sitten kuoli eno, joten he pitivät ylimääräisen lomaviikon ilmoittamatta minulle tai lähimmälle esimiehelle(puhelimella ei heihin saaanut yhteyttä).Nyt , kun minä en katsokaan tapausta läpi sormien se on herättänyt suurta hämmästystä ja monia kokouksia.

5.- Kun nyt internet ja sateelliitit ovat saaneet lämpöhalvauksen, minä aloitin tietysti internet kurssin (ravinto ja rokoruksia) joka on saada mut hulluuskohtaiksien partaalle, kun kone jumittuu monta kertaa tunnissa. Sinällään aivan mahtava kurssi, mutta saadakseen todistuksen se täytyy suorittaa ensi viikon lpoppuun mennessä.

6.- Hyviin asioihin sitten taas kuuluu, että naapurini, kanadalainen tyttö on sitä mieltä, että hän on lihonnut,niin paljon täällä, että hän haluaa juosta minun kanssa. Eli nyt saan taas juosta, kun on seuraa ovelta ,ovelle. Huhtikuussa tilanne nimittäin kidnappauksien osalta meni, niin vaikeaksi, että yksin juokseminen kiellettiin koko maassa, meiltä vierasmaalaisislta.

7.- Jos joskus pääsen lomalle on vielä epäselvää. Mikäli en saa viisumia olen menettänyt 1000 euroa, kun lipun voi peruuttaa ainoastaan lääkärintodistuksella, mutta onhan hermoromahduskin sairaus. SUURI SYY SIIHEN; ETTEN OLE KIRJOITTANUT ON ARKIPÄIVÄSSÄ:EI OLE OIKEIN MITÄÄN JÄNNÄÄ UUTTA KIRJOITETTAVAA

Olen selittämässä kolleegalleni sairaala reissua, jonka tein hänelle avuksi, kun hän ei potilasmäärältään voinut sitä keikkaa heittää.Uudelleen synnyttäjä , joka tutkittaessa oli vaan 5cm auki ei, ei synnyttänyt autoon ja pikkuinen tyttö, joka oli kuivua käsiin jäi henkiin. Kun, kuskin kanssa oli tultu takaisin aavikolle päin 10 minuuttia, huomasin, että olin onnistunut hukkaamaan satelliitti puhelimeni jonnekin, joten ei ,kun täyskäännös ja puhelinta etsimään. Nyt olimme ,siis kuitenkin takaisin risuisessa majassamme. Sisään tulee yksi työntekijöistäni ja kysyy, onko minulla antaa jotain päänsärkylääkettä kuskille, kun sillä on kuulemma kova päänsärky. Kaivan buranat esille ja samantien 800mg jonka kätilö ystäväni oli opettanut, että oli ainoa annos, jos haluaa apua vaivoihinsa. Menin kuitenkin katsastamaan intse tilanteen ja tarkistamaan, ettei herralla vatsahaavaa tai jotain muuta mukavaa, jolloin kyseinen lääke ei ole paras mahdollinen. Se on jo sinällään kaamea tyhjään vatsaan, mutta ah, niin tehokas. Herra makaa tuskaisena ja vääntää mlkein itkua. Ajattelen heti, apua aivoverenvuoto! verenpaine?. Mittari avaamattomasta paketista ensiapulaukusta ja eihän paine ole, kuin 90/60. Herraa kuulemma vähän myöskin huimaa. Selviää, sitten, ettei hän ole syönyt sitten edellisen illan ja minkä verran lie juonut, mutta minun aikana ei muuta kuin 500ml. Kylän päällikön vaimolta saan keittoa ensiavuksi ja sitten Margaritan kanssa päätämme matkaksi laittaa ringeriä tippana. Piti tietysti soitta ja järjestää uusi kuski, kun tämä tuli yhden auton takapenkillä ja hänen auto piti tietysti saada pois. Mukaan lähti sitten tietysti koleegoita hikeä pyyhkimään ja kädestä pitelemänn. Olihan sekin show. Läksytin kaikki nämä isot mieheni, kun pääsimme sairaalan pihaan, että heidän pitää syödä ja juoda tarpeeksi. Sitä ei Afrikan kuumudessa musta mies muuten selviä. Margarita ja minä valkoisina naisina pystymme hyvinkin toimimaan 10 tuntia pelkällä 2 litralla vettä, mutta se onkin sitten eri asia.

  Oli tuulettamista ja kädesta pitelyä ja hien pyyhkimistä otsalta

  Det var "hålla i handen" torka svett och fläkta så det räckte

Jag  höll på och berätta för min kolleega om resan till sjukhuset som jag gjorde för henne s del då hon inte hann på grund av mängden patienter. Jag hade tagit en omföderska som var 5cm öppen och hade sammandragningar i samma bil med ett barn som höll på att frysa+ torka ihjäl tiil sjukhuset. Kvinnan födde inte och barnet var på bättringsväg med ORS via sond när vi komm fram. Efter att kört ca 10 min tillbaka kommer jag på att jag tappat satellit telefonen nånstans och vi måste vända för att leta reda på den. Nu är vi då äntligen tillbaka i riskojan till klinik och jag trorresten av dagen skall bli lugnare. Då kommer en av mina killar och frågar om jag har nåt mot huvudvärk för chauffören har en blixtrande huvudvärk. Jag ger 800mg ipren som jag lärt mig av en barnmorske väninna är bästa dosen om man vill nå effekt. för säkerhets skull går jag och ger det själv för att kontrollera att han kan ta denna medicin. OK, han ser ut att ha en fruktansvärd huvudvärk och jag tänker, stroke fara. fram med blodtrycksmätaren, och trycket jaha, det är 90/60. Det visar sig att han inte ätit nåt på nästan 20 timmar och under förmiddagen då han varit med mig vet jag att han drack bara 500ml. Byns äldstes fru erbjuder mig snällt soppa när jag ber att få nåt att ge honom att äta. Han äter lite och så bestämmer Margarita och jag oss för att sätta honom på ringer dropp under den här 1 1/5 timmes färden till sjukhuset. Med följer förstås kolleger och vänner och det är en show utan dess like. När vi lämnat honom på mottagningen så läxar jag upp alla mina pojkar. Ni är stora,svarta killar och lider av denna hetta. Ni måste äta och komma ihåg att dricka tillräckligt. Även om vi två vita kvinnor klarar oss 10 timmar på 2.5 liter vatten så gör inte ni infödingar det. Imorgon har alla ätit frukost innan vi beger oss iväg

  Picnic, serpentiner och ballonger.Skumpan var i vattnigaste laget.

 Piknik,serpentiinejä, ilmapalloja, kaikki niiinkuin olla pitää. Kuohuva tosin ei kuohunut ja oli jokseenkin vetistä.

  Taisi olla ekan kerran, kun nämä noret miehet oli ilmapallon kanssa kosketuksissa

  Var visst första gången de här pojkarna såg en ballong