Ifjol hade vi regn men väldigt sent och om jag förstått rätt, var det inga större mängder. I år är dock ordningen återställd och regnet öser ner som det borde den här årstiden.

Viime vuonna meillä oli sadekausi myöhään ja jos ymmärssin oikein, niin ei mitään suurempia määriä tullut vettä.

Tänävuonna onkin sitten luonto palannut ruotuun ja sää mitä normaalein.

Det fanns inga chanser att jobba utomhus

Ei mitään mahdollisuuksia työskennellä ulkona

Huset där vi jobbade i fjol fick duga, vill säga ett rum som hade nästan helt tak, men inga fönster luckor, så det fick vara vänterum och bilarna fick vara klinik(er)

Talo jossa olimme viime vuonna työskennelleet sai kelvata, ongelma oli ,että katto oli osin hävinnyt ja siellä ei ollut ikkuna luukkuja, joten se sai toimia odotushuoneena ja autot klinkkana(koina).

Här skulle vara en bild om registreringen, men av nån anledning infogas den inte

Tässä piti olla sisäänkirjoituksesta kuva, mutta jostain syystä se ei suostu näkymään 

Efter registrering gäller vägning

kirjautumisen jälkeen on vuorossa punnitus

Sedan väntar besök till sjuksköterskan

Sitten on vuorossa hoitajan vastaanotto

Medicin som skrivet i receptet från apoteket

lääkkeitä reseptin mukaan apteekista

Hemresan var sedan i fullfärd, 100meter redan bakom oss

Kotimatka sujui takkuilen, ensimmänen 100 metriä päättyi tähän 

Toivottavasti teillä on hyvä juhannus. Täällä on tavallinen arki viikonloppu. Olen takaisin Goronyossa ja kissanpäivät ainoa naisena  huushollissa on ohi. Nyt olen saanut kurssilta todistuksen ja tarkoitus kai olisi, että muistuttaisin vähemmän pikku Myytä aamuisin, mutta en usko, että luonteelle voi kurssit yhtään mitään. Ennenkuin neljä autoa ja noin 20 työntekijää ja kaikki tarvikkeet on matkassa, siinä on muutaman kerran ehtinyt mennä hermo. Hyvä kurssi se oli, siinä oli paljon asiaa, josta on varmasti hyötyä  seuraavalla keikalla. Olen tehnyt jotain hullua vaihteeksi elämässäni,melkein 54- vuotiiaana olen sanonut irti vakituisen virkani, joten viimeinen työpäivä KS:llä on 11.9.2012 Sen jälkeen ajattelin tehdä töitä freelancerina ja katsoa miten ämmän käy. Samalla, kun se tuntuu hyvältä, se on myös pelottavaa. Luulisi kuienkin jopa vanhan sairaanhoitajan löytävän jotain tekemistä lsaamiseksi pöytään.

Johtaja-ainesta

Ledarkvalifikationer

Hoppas ni haft en bra midsommar. Här är det en vanlig helg. Jag är tillbaka i Goronyo och eget rum. Det är slut med sötebrödsdagarna som enda kvinna i huset. Nu har jag fått mitt betyg och borde kunna vara en bra chef istället för att fara omkring som lilla My på morgnarna. Jag tror dock att hoppet om att jag inte skulle få mina rabies anfall före åtta på morgonen är små. Innan fyra bilar, ca 20 personal och alla grejer är på landsvägen har jag hunnit hoppa upp och ner och riva mig i håret några gånger och det kommer knappast att ändras med en kurs. Skämt och sido, det var en bra kurs och mycket jag kan ta med mig till nästa uppdrag. Till er som inte ännu vet så har tant gjort nåt riktigt tokigt igen en gång. Jag har som nästan 54-åring sagt upp min tjänst och jobbar således sista dagen 11. september på KS neo. Sedan är det frittfall och jag hoppas jag lyckas hålla mig vid mat med att freelanca. Tillika som det känns skönt, är det faktisklite läskigt.

Jag är i Sokoto på ledarskapskurs nivå 2. Ettan missade jag men fick ta tvåan istället då jag gjort mesta av ettan i Danmark för några år sedan. Alla nigerianer bor på hotell men med mig och en holländsk pojke blev de snåla och vi bor i ett av firmans villor. En annan borde väl inte klaga,sex män av varierande ålder och ras och sedan jag som ända kvinna. Jag blev tillfrågad av de två yngsta (26år) om jag inte kunde tänka mig att stanna och tillbringa helgen med dem, vilket jag gjorde och hade faktiskt en mycket trevlig helg. Fotboll,film, marknad och rödvin. Grillfest tillsammans med irlänska killarna från andra sidan gatan. Nu skulle ju allt vara bra om huset skulle vara så fint som det ser ut att vara. Men mesta delen av tiden har vi ingen el alls, eller bara delvis. Vi har en fin platt tv men den fungerar ju inte med batterier, vilket betyder att den inte fungerar alls, när el saknas. Vattenpumpen fungerar också med el så då blir det ju skopatvätt här med och värsta är ju avsaknad av luftkonditionering. Vad hjälper det att alla rum har fast luftkonditionering och det finns fläktar minst en i varje rum när alla fungerar med el. Nå jag får väl se det från den ljusa sidan. Jag får köa med halvnakna killar till badrummet. Alla försöker vi stå och hålla in magen enligt bästa förmåga, då får man ju vara glad att belysningen är lite hipp som happ.

Olen Sokotossa johtamistaidonkurssilla taso 2. Ykkösen missasin, mutta pääsin suoraan kakkoselle, kun olin tehnyt ykkösestä jo suurimman osan Tanskassa pari vuotta sitten. Kurssi on hotellissa ja paikalliset asuvat hotellissa, mutta minun ja yhden hollantilaispojan kohdalla säästettin ykskaks rahaa ja meidät majoitettiin yhteen firman taloista. Asun siis nyt yli viikon kuuden eri-ikäisen ja rotuisen miehen kanssa. Tarkoitukseni oli mennä kotiin viikonlopuksi Goronyoon, mutta kaksi nuorimmaista (26 vuotta), pyysi tätiä viettämään viikonloppua kanssaan. Ihan kiva viikonloppu olikin. Jalkapalloa,filmejä, markkinoita ja punaviiniä. Lauantai-iltana oli grillijuhlat vastapäisessä talossa asuvien irlantilaismiesten kanssa. Ongelma on ainoiastaan se, että talo ei ole ihan, niin loistelias, kuin miltä ulospäin näyttää. Paikalliseen tapaan, kaikki on vähän sinnepäin, kuten esimerkiksi sähköt. Enimmäkseen meillä on pelkästään sähkökatkoja tai ei sähköä alkuunkaan. Siinä ei paljoa auta isotuumainen lättänä tv, kun ei se toimi pattereilla. Juokseva vesi, toimii pumpun voimalla, eli samalla tavalla täällä ollaan kuupan varassa, kuin kotonakin. Pahinta on kuitenkin ilmastoinnin puuttuminen, tai siis laitteita on, mutta ei millä ne toimisi. Jos kuitenkin ajattelee positiivista puolta, niin saahan sitä jonottaa kylpyhuoneeseen puolialastomien miesten kanssa ja silloin on ihan kiva, kun on hämärämpää, ei selluliitit näy ja jokaisen vatsan saattaa kuvitella vaikka miten ruutuiseksi.

Olen Sokotossa viikon kurssilla ja ennekuin tulin tänne, päätin, että oli aika hätää elimistöstä mahdolliset madot. Mulla on ollut fiksumpiakin ideoita elämässäni. Istua vesiripulilla autossa tunnin ja sitten kahdeksan tuntia luennoilla , pienessä kuumeessa,vatsa kipeänä ja hervottoman väsyneenä, ei ole ollut mukavaa. Yskä on hävinnyt melkein kokonaan, joten madot keuhkoista on ilmeisesti poissa. Minulla on ollut kummatkin nilkat jäykät ja kipeät,monta kuukautta, enkä ole ymmärtänyt ollenkaan   

 mistä on ollut kyse, nyt selvisi. En ymmärä, miten madot on pesiytynyt jalkoihin, mutta nyt pystyn kävelemään taas rappusissa, eikä olo ole mummomainen, kun yrittää aamulla sängystä tai iltapäivällä nousta autosta. Koko viemäri- systeemi sitävastoin täällä on nyt täynnä erinäköistä matelijaa ja kiemurtelijaa.

Jag är i Sokoto på en veckas kurs. Innan jag åkte fick jag för mig att det var dags att avmaska mig. Jag har haft smartare ider. Sitta en timme i bil och åtta timmar på kurs med avföring som var vattnigare en vanligt vatten. Lite feber, ont i magen och dödstrött. Men hostan är nästan helt borta, maskarna i lungorna måste ha åkt i toaletten. Jag har haft en mystisk spänningsverk i båda vristerna  flere månader och har haft svårt att gå i trappor och att ta mig ur bilarna, men har inte förstått vad som varit orsaken. Nu vet jag, det var inte bara åldern utan maskarna som bosatt sig där. Slutet gott, allting gott. Magen är ännu i olag men fötter och lungor snart ok,men hela avloppsystemet här i Sokoto måste nu vara fullt av diverse krälande och slingrande små kryp.

Ursäkta att jag inte skrivit på ett tag men vi har mycket struligt internet om mestadels inget alls. Det har varit en händelserik vecka igen en gång. När jag kom hit för snart ett och ett halvt år sedan skrev jag om mässling som många av oss bara hört talas om men aldrig sett. En annan är stelkramp. Visst, vi har alla blivit vaccinerade mot det och vet att det är bra att få en påfyllnadsspruta om vi trampat på en rostig spik eller nåt dylikt. Men vad vi vill unvika men den är däremot lite vagare för de flesta av oss. I de här länderna är det dessutom av yttersta vikt att gravida kvinnor blir vaccinerade mot stelkramp så det nyfödda barnet inte får problem. Vilket jag fick tyvärr uppleva i onsdags. När vi kommit ur våran bil kommer en mamma till mig och mitt radarpar Nnenna och visar upp sitt sjudagar gamla flickebarn. Hennes sjunde barn och första som är vid liv. Hur länge til ,vet vi inte. Flickan var stel som en pinne med hopbitna käkar och krampade konstant. Hög feber som inte gick att göra nåt åt. Vi gav diazepam rectalt (i stjärten för er som inte är medicinskt skolade) upprepade det så som instruktionerna säger men med ingen skillnad i flickans tillstånd. Jag övervägde att inte åka in till sjukhuset med henne för överlevnaden är liten i dessa fall och hur ser hjärnan ut efter dessa kramper är svårt att veta. Men att be mamman ta sitt barn och traska hem och säga att det nog inte finns mycket att göra är svårt, vilket alla mina vänner och kolleger som är läkare , säkert hålla med mig om.

Alltså mask och blåsa (ifall barnet slutar andas) ,mamma och barn, spruta med diazepam och jag i bilen och iväg till barnavdelningen. Jag varnade via bilradion att jag kommer in med den här lilla nyfödingen för det är vanligtvis ett helv.. tjafs om vem som skall ta barnet, alltså vilken avdelning , och med adrenalinpåslaget jag hade kunde jag inte ta nåt tjafs. Barnet är fortfarande vid liv, efter nu i skrivandets stund fyra dagar men har fortfarande kramper. Allt detta berodde på en gammal tradition av att sätta kodynga(skit) på navelstumpen efter att man klippt den. En tradition som finns i många av de här länderna och ingen vet väl riktigt från var den kommit och vad det skall vara bra för , vill säga när det inte får dödliga konsekvenser. Jag hoppas att den lilla flickan klara sig och att hon inte fått alltför stora skador. tempen går upp och ner som en jojo så chanserna är tyvärr inte stora.

PS. jag har i mina gömmor phenobarbitat men fårinte använda det, när jag är ensam i bilen eller bushen

 Anteeksi, etten ole vähään aikaan kirjoittanut, mutta meillä on ollut suuria ongelmia internetin kanssa silloin , kun sitä on ylipäänsä ollut. Viikko oli vaihteeksi tapahtumarikas ja opettavainen. Muistatte ehkä, kun kirjoitin puolitoista vuotta sitten taudista nimeltä tuhkarokko. Jokainen meistä tietää, että lapset rorkotetaan sitä vastaan, mutta itse rokkoa on enää hyvin harva nähnyt. Jäykkäkouristus sattuu olemaan toinen samanlainen juttu. Me tiedämme, että meidät on rokotettu sitä vastaan ja ,että olisi hyvä jos saisi uuden piikin jos sattuu astumaan ruosteiseen naulaan tai jollain muulla tavoin telomaan itseään ulkosalla. Harva kuitenkaan tietää mistä oikeastaan on kyse ja mitä tapahtuu jos ei ole rokotettu. En tiennyt minäkään, ennenkuin omin silmin näin keskiviikkona, miksi olisi äärettömän tärkeä, että näissä maissa varsinkin, raskaana olevat naiset ovat saaaneet tämän rokotteen. Kun astuimme ulos autosta aamulla, minä ja parivaljakkoni Nnnena, meille tuodaan kouristeleva vastasyntynyt( ikää 7 päivää). Leuat kireästi yhteenpuristetut, jäykkä, kuin tikku ja kramppaa,niin ettei tahdo hyppysissä pysyä. Diazepamia takapuoleen X pari, eikä mikään auta. Kuumetta meilkein 40 astetta ja eikä siihen tehonnut mikään. Hoitoonsaaminenkaan ei paljoa toiveita tähän tautiin anna. Harkitsin pitkään kannattaako tätä likkalasta edes viedä sairaalaan. Ennuste on yleensäkin huono ja monen päivän sairatamisen jälkeen aivot todennäköisesti vaurioituneet. Hän oli nuoren äidin seitsemäs lapsi ja toistaiseksi ainoa elossa oleva. En onneksi tiennyt sitä vielä silloin. Oli miten oli, niinkuin kaikki ystäväni ja kolleegani jotka ovat lääkäreitä hyvin tietävät omasta kokemuksesta, ei ole helppoa sanoa vanhemmalle, ettei ole mitään tehtävissä. Tai edes tietää onko asia niin. En siis saanut sanottua äidille, että hän pistäisi kouristelevan lapsensa selkäänsä ja taapertaisi takaisin kotiin. Pakkasin lapsen ja virvotteluvälineet autoon, kera ruiskun jossa oli lisää rauhoittavaa. Otin sitten varuksi yhteyttä lastenosastolle, että olen tuomassa tällaista lasta, koska vatsasyntyneitä täällä ei kukaan halua hoitaa ja itse en adreenaliinilta halunnut ryhtyä tähän tappeluun sairaalan tultuani.

Ihme kyllä lapsi on vielä tätä kirjoittaessa elossa, siitä on nyt neljä päivää, kun toin hänet tänne. Kaiken tämän shown takana on tietysti nainen, eli lapsenpäästäjä joka vanhojen perinteiden mukaan oli laittanut lehmän lantaa(siis paskaa) napatyngän suojaksi, sen jälkeen ,kun hän oli katkaissut napanuoran. Tämä vahingollinen, tappava tapa on jostain syystä perinne monessakin näistä maista enkä ymmärrä miten sitä ei ole saatu kitkettyä pois. Toivon sydämmeni pohjasta, että tämä pikkutyttö olisi niitä harvoja jotka selviävät ja etteivät aivot olisi valtavan pahasti vaurioituneet.

PS minulla on jemmassa  phenobarbitattia,mutta en saa käyttää sitä, kun olen yksin kylissä ja autossa

I åratal håller man på och jamsar om samma saker upp och ner, som en riktig tjatmorsa. Det måste man antagligen göra för att få nån ändring till stånd.

Vuosikausia joutuu jankuttamaan samoja asioita uudestaan ja uudestaan. Sitä muistuttaa suuresti nalkuttavaa äitiä, mutta ei muuta tietä taida olla muutokseen.

Som att barnen inte skall sitta i den smutsiga sanden utan ha nåt rent under dem. Alla familjemedlemmar skall ha egna tallrikar och bestick (åtminstone de under tre). Att det är en vuxen som ser till att ett barn under tre får maten i sig osv.

Kuten, että lapsi istutetaan puhtaalle alustalle eikä rypemään likaiseen maahan. Jokaisella perheenjäsenellä tulisi olla oma lautanen ja lusikka (ainakin niillä, jotka ovat alle kolmen). Että, on aikuisen vastuu syöttää lapsi joka on alle kolmen

Nånsorts toalett för både stora och små. Skulle jag ännu få djur och barn separeade, skulle lyckan vara fullständig

Jonkun näköinen käymälä pitäisi olla, niin pienille, kuin suuremmillekin. Jos vielä saisin eläimet erotettua lapsista, niin olisin tosi onnellinen