Tammikkuun viimeinen päivä oli lämmin ja antoi toivoa keväästä. Huoneet muistuttaa edelleen jääkaappia,mutta katolla, ulkona tarkenee. Aurinkotuolit otin vauvalasta, kun katsoin niiden olevan suuremmaksi iloksi meille. Äitien oli tarkoitus hoitaa vauvojaan kenguruhoidossa,mutta ei edes hoitajat ymmärrä koko hoitomuotoa saatikka 10 lapsen äiti. Koko idea maata alaston vauva rintojen välissä on täysin utopiaa. Lupasin kuitenkin varastonpitäjälle,että en vie petejä kauas, koska seuraava ulkolainen hoitajat haluaa ne varmasti takaisin

Sista dagen i januari börjar ge ett hopp om varmare tider. Rummen är fortfarande kylskåps tempererade men man kan alltid försöka tina upp på en solsäng. De tog jag från bebis avdelningen för vi har mera glädje av dem en att sköterskorna använder den för sina handväskor. De var menade för känguruvård men sköterskorna förstår inte idén med det och tiobarns mor har ingen som helst förståelse varför hon skall ligga med ett naket bebibarn mellan sina bröst. Jag lovade dock förrådskillarna att inte flytta dem så långt för nästa utländska sköterska vill säkert ha dem tillbaka.

En vacker park och vackert väder förra helgen samt ingen shalvar

Kaunis puisto ja kaunis ilma viime viikonloppuna, eikä shalvaria 

Jag skall vara lite sådär semimodern i helgen. Det betyder att jag har långledigt och tillbringar den i Islamabad. Det i sin tur betyder en bilfärd på 250 km. Det i sig är farligt men som pricken över i:et är det dimma nästan hela vägen. När det inte är dimma så har man antingen polisstation eller regerigshus vid vägkanten eller nåt som har med armen att göra. Det är inte alltid så uppskattade av alla så jag är glad varje gång man lyckats köra förbi dem utan haverier. Man kan väl sammanfatta känslan med att vart jag än mig vänder en vapenmynning mot mig blänger

Olen tämän viikonlopun pitkällä vapaalla jonka vietän Islamabadissa. Olen vähän silleen, niinkuin puolimoderni. Ongelma on,että tänne on 250 km automatka. Se jo sinällään on vaarallinen ja, kun siihen lisää sakean sumun, se ei helpota yhtään. Kuin, piste i:n päälle kummallakin puolen tietä on poliisiasema, armeijan pytinkejä tai hallintorakennuksia ja mitkään niistä ei ole kaikkien suosiossa, joten tuntuu mukavalta aina, kun ne on turvallisesti takanapäin. Tiivistettynä,minne käännänkin pään,aina aseen piipun mä nään.

Haluan aloittaa viikon ainoan vapaapäivän rauhassa. Jugurttia, kuppi kahvia ja lehdet, tv-uutiset ja kudin. Pyjama päällä ja hiukset pystyssä. Tänään ei toiminut netti, ikkunan takana rakennusmiehet kulkivat edes takaisin 5min väliä ja yrittivät olla vilkuilematta sisälle. Keitin kahvin ja menin kiukkua täynnä olohuoneeseen katsomaan TV:tä. Sitten meni tietysti sähköt. No, kerkesin siis saada kahvini kuitenkin. Eräs tytöistä halusi yliopiston puistoon kävelemään ja yksin ei saa mennä, joten lupauduin nyrpeänä lähteä seuraksi sekä capuccinolle sen jälkeen. Itselläni rupesi myös kaikki nämä muurit tökkimään, mutta huivi päässä kulkeminen ei ollut mitä kaipasin. Halusin kotiin, Ältaan. Halusin kunnon jäätelöä, punkkua ja naistenlehden sekä kulkea normaalit vaatteet päällä. No, olihan se ihan kiva tulla vähän ulos. Kotiin tullessa menin paikalliseen kauneussalonkiin jalkahoitoon ja törsäsin vieläpä kalleimpaan pedikyyriin. Siihen ei sitten sisältynytkään maalit, joten poistuessa vähän nauratti. Koko idea oli, että olisi ollut kauniin väriset kynnet, kun vetäisin joogavaatteet ylle. Päätettiin tehdä joogata yhdess uudelta dvd:ltä, ongelma oli vain, ettei kumpikaan tykännyt siitä, joten sekin meni läskiksi. Matolla juokseminen nyt sentään onnasi. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tämä päivä rupeaa olemaan lopussa. Joogan päätteeksi kaadoin vesilasini , joten vettä oli pitkin sohvapöytää. Kaikki viikon vaatteet, yöpyä myöden ovat märät, kun aurinko ei paistanut kunnolla ja kone ei jostain syystä ollut lingonnut niitä. 

Jag har inget emot att den här dagen börjar gå mot sitt slut. Jag vill börja veckans lediga dag med pyjamasen på och håret okammat. En kopp kaffe, youghurt, stickning, kvällstidningarna och tv. Nätet fungerade inte, byggkillarna gick förbi mitt fönster var 5 minut och till slut gav jag upp och flyttade till vardagrummet för att se på tv. Då gick strömmen. När de andra vaknat ville en av flickorna till universitetets park och hon får inte åka ensam så sur som jag var så lovade jag motvilligt åka med som sällskap. Jag har också för tillfället fått nog av murar men jag skulle ha viljat vara hemma i Älta idag. Sias glass, rödvin och nyaste Feminan var vad jag saknade. Inte att traska omkring som en påskhäxa när det inte är påsk.Det var väl ok och en god kopp capuccino gjorde ju gått. När vi var tillbaka så gick jag till den lokala skönhetssalongen för pedikyr. Jag valde den dyrare varianten för att dagen varit så motig. Hade svårt att bestämma mig vilken färg jag skulle ha på naglarna så de skulle matcha jooga kläderna. När jag väl bestämt mig säger flickan "bas" slut, alltså tillhörde inte färg denna pedikyr överhuvudtaget. Det visade sig också att joogan vi skulle göra var inte nåt vi gillade och att läta efter nytt program var vi för lata till. Löpbandet var ok idag. Jag hade även tvättdag. Kläderna blev rena men av nån anledning centrifugerade inte maskinen så nu är allt vått (även pyjamasen).

Ja, då var det måndag morgon igen. På med arbetskläderna, packa väskan och ta dig till jobbet. Tur att sjukhuset är i byggnaden brevid så jag kan gå och kan lämna färdmedlet stående i städskrubben

Jah, ja sitten oli taas maanantai. Työpuku päälle, laukku pakattuna, ja eikun töihin. Onneksi sairaala on seuraavassa talossa, joten menopelin voi jättää seisomaan siivouskomeroon

Meidän kokilla on influenssa. Eli me nähdään melkein nälkää. Tilataan ravintolasta lounas ja illalliseksi jokainen napostelee kaapeista mitä löytyy. Herra on huomisen ja todennäköisesti lauantain poissa ja meillä on kaapit liki tyhjät. Huomenna on lisäksi perjantai joka saattaa olla hiukan levottomampi päivä joten kauppoihin ei ole menemistä. Apua, kyllä se olisi noloa jos kaikkien kaameuksien keskellä, nälkäkuolema on se joka meikäläisen sitten vie.

Våran kock har influensan, vilket betyder att vi svälter. Vi beställer lunch från restaurang men på kvällarna plockar vi från skåpen vad vi hittar. Herren är visst sjuk imorgon och på lördagen. Fy, det är dessutom fredag imorgon som vanligen kan vara lite orolig dag på stan så det blir ingen shoppning för oss. Det är inte klokt att med alla skjutningar, bombningar och jordbävningar så dör man kanske av svält, inte roligt inte.

Napparna våra bebisar brukade använda var hemmagjorda av fingret på en handske med lite vadd inuti. Nu är det här tack ock lov en docka men det såg hiskeligt ut när de bebisarna med lite mera sugkraft i käften och hungriga sög på dessa "nappar". Ibland syntes nästan bara knuten av detta tingest, resten var farligt nära att hamna i strupen. Vi köpte alltså fina anatomiska, säkra nappar till dem. Inte en unge vill ha dem. De gillar sina fina mjuka formbara nappar. Sköterskorna vill att barnen skall hålla sig lugna, alltså har de en silikon napp brevid sig och en hemmagjord i munnen och alla är nöjda ( utom kamske jag men det struntar alla i) :)

Tutit joita meidän vauvat imee halulla, kuvassa nukke:) on tehty kumihanskan sormesta ja täytetty vanulla. Ei vastaa minkään maan turvallisuusmääräyksiä, mutta vauvat tykkää niistä. Nälkäisimmillä lapsilla joilla on kova imu, näkyy ajoittain vähän solmun päätä ja loppu tutista on nielussa. Ostettiin, siis vauvoille hienot silikoni turvatutit ja ihan turhaan. Heidän mielestään tämä käsittämätön anatomisesti muotoiltu laite on outo, joten nyt heillä on kaksi tuttia. Yksi hieno länsimaiset vaatimukset täyttävä joka on lakanalla ja toinen pehmeä ja suuhun muotoutuva joka on suussa. Näin kaikki ovat onnellisia paitsi ehken minä, mutta siitä ei välitä sen enempää hoitajat, kuin vauvat. :)