Vi får vä försöka på nytt, fiskarna och jag. Om det den här gången blir kvar mera än rubriken. En kille i min grupp kom en torsdag men en present till mig. Nyfiket kikade jag in i plastpåsen och såg till min häpnad och förtjusning en grillad fisk. Talapia, påminner till utseende om en abborre och efter att jag tvättat händerna och börjat äta fisken, smakade den också som abborre. Vilken lycka. Jag var hungrig och ville släva i mig fisken fort men den var så het så fingertopparna inte klarade av att äta så snabbt. Nu köper jag fisk i det här lilla gatuståndet alla torsdagar. Jag hade tänkt att Zubairu skulle köpa den åt mig när han går in till byn för lunch, men det blev inte så. Han kom tillbaka efter första försöket och sade att de i byn vill se en matulja (vit man) som äter deras fisk. Så numera knallar jag iväg med honom för att handla fisken. Han får dock göra upp priset och jag har sagt att jag inte betalar ett fullt matulja pris. Det måste vara ett pris nånstans mellan deras eget och en vit mans pris. Tack och lov får vi maskmedicin från firman för jag kan tänka mig att inälvorna mina börjar vara fulla av allehanda larver och maskar. Jag försöker låta bli att tänka på det grumliga å vattnet eller damm vattnet de är fiskade i. Men jag är så innerligt trött på sega gamla hönor och get kött styckat med ben och läderhud, bra att inte pälsen? är kvar vid middagsbordet. Börjar föredra allehanda maskar istället.

  Gubbarna tyckte det var roligt att höra att min farfar varit fiskhandlare

Ukkojen mielestä oli hauskaa, että minun isoisä oli aikoinaan ollut kiertävä kalakauppias

  Uusi yritys saada teille aihetta kaloista, muutakin, kuin vain otsikko. Eräänä torstaina yksi työntekijöistäni toi minulle lahjan. Uteliiana avasin muovipussin ja hämmästyksekseni ja ilokseni huomasin , että siellä oli grillattu kala. Se tuoksui fantastiselle. Oli pienen ahvenen näköinen ja , kun olin ollut käsipesulla, selvisi, että se myös maistui ahvenelle. Sormenpäät arkana söin kalan vauhdilla, se oli nimittäin erittäin kuuma ja vasta otettu tulelta. Seuraavana torstaina pyysin Zubairua ostamaan minulle kaloja illalliseksi, kun hän menee kylään lounastauolle. Hän palasi sieltä tyhjin käsin ja sanoi, että kyläläiset haluavat nähdä tämän ihmeellisen matuljan, jolle kelpaa heidän vaatimaton ruokansa. Sanoin, että tulen mielelläni mukaan, mutta hän saa neuvotella hinnan koska minä en suostu maksamaan täyttä matulja ( valkoisen miehen) hintaa. Onneksi talo tarjoaa matolääkkeet, koska saatan kuvitella, että sisäkalut kasvaa kaikennäköistä ja kokoista matoa ja loista tässä vaiheessa. Olen kuitenkin ,niin kyllästynyt sitkeään,kuivaan kananlihaan ja luineen ja nahkoineen paloiteltuun vuohenlihaan, että syön jo vaikka matoja sellaisenaan. Joki ja tekojärvi josta kalat on kalastettu on sen verran liejuinen, että yritän olla ajattelematta mitä näissä kaloissa on. Aika näyttää ja elämä pysyy silleen mielenkiintoisena.

Här är det val veckoslut, ett av tre helger, vilket betyder att vi inte får röra oss ute. Inte för att jag är ute på helgerna annat en springer på morgonen. Det är alltså förbjudet, likaså att ta sig till sjukhuset eller till marknaden. Valet (första) skulle vara igår. Nu fattades dock några papper?? så det blev inget val igår, alltså nytt försök i morgon. Man undrar vad som går att ordna så snabbt en söndag i ett land med 160 milj invånare att man skall kunna byta valdag utan några problem. Ja,ja vi får väl se. Imorgon om nån av mina arbetare dyker upp (det är alltså även helgdag, dagen till ära)så får barnen sin kräm men inga mediciner eller vikt kollat. Jag behöver även med mig tuberculos mediciner till ett barn på tisdagen och får inte alltså ta mig till sjukhuset i morgon. Åker iväg på tisdagen 7.00 och apoteket öppnar 8.00 Måste antagligen vänta med avfärd till 8.30 vilket betyder att tisdagsbarnen får även de skötas lite på "ryska". Idag har det dock funnits tid att lacka tånaglarna, bli av med lurvet på diverse ställen och så får det bli tvåtimmar zumba istället för löpning.

   Det blev inte riktigt som när proffsen gör det, men nog duger det i vandringskängorna.

Ei ihan samaa jälkeä, kun mitä ammattilaiset saa aikaiseksi, mutta kyllä se vaelluskenkiin kelpaa

Täällä on tänä viikonloppuna ensimmäiset kolmesta vaaliviikonlopusta. Me emme saa poistua asumuksista minnekään, joten juokseminen aamuisin on nyt multa kielletty. Vaalien piti olla eilen, mutta joitain papereita puuttui??. Siksi ne siirrettiin huomiseksi. On hyvin rasvattu vaalikoneisto, kun 160 miljoonan asukkaan valtiossa ei tuota mitään häikkää siirrellä vaalipäiviä miten sattuu. Itse en huomenna saa mennä klinikalle ja koska huominen on julistettu vapaa päiväksi ,en tiedä meneekö sinne kukaan minun työntekijöistä. Lapset kuitenkin tarvitsisivat pähkinätahnansa joten toivottavasti sinne joku menee ylityö- korvauksella jakamaan sitä. Apteekista en tiedä onko se auki, mutta mun pitäisi lähteä maaseudulle 7.00 tiistai aamuna ja silloin pitäisi olla yhden lapsen tubilääkkeet matkassa. Tiedän, että hänellä ei ole lääkkeitä, kuin tiistaiksi ja tarkoitus on , että me viemme ne mukanamme. OK, siis emme ilmeisesti voi lähteä, ennekuin saan lääkkeet, mikä tietää sitä, että tiistain lapset saavat myös ajanpuutteen takia vähän sinnepäin hoitoa. Meillä kuitenkin on nyt ollut aikaa sitten lakata kynsiä ja ajella karvoja vähän sieltä sun täältä. kohta alkaa kahden tunnin Zumba, kun juokseminen on pannassa.

Hän tulee joka keskiviikko lounas aikaan. Seisoo hiljaa, totisena jonkun meistä vieressä. Ei puhu eikä pukahda. Kaunis, kuin pieni nukke. Yksi työntekijöistä väittää nähneensä tämän kolmevuotiaan pikkutytön kerran hymyilevän. Kukaan meistä ei usko sitä, sillä kukaan muu meistä ei ole onnistunut näkemännn sitä. Hän ottaa mielellään vastaan ruokaa ja pähkinöitä, tai hedelmiä jos tarjoamme niitä hänelle. Piirustus paperi jonka annoin oli varsinaninen aarre samaten paperinenäliin, kun hän oli nuhainen. Hän seisoo kolme tuntia meidän työtä seuraten ja eilen ihmettelin miksi,niin iso tyttö, kuin hän, nuolee likaista pöydänkulmaa.Kun sitten kumarruin irroittamaan häntä siitä takusin, että tyttö oli sananmukaisesti nukahtanut seisaalleen. Ei, kun tyttö syliin ja siinä hän sai nukkua matuljann(valkoisen miehen) sylissä, kunnes äiti ja kolme viikkoinen pikkusisko tulivat hakemaan hänet kotiin.

  Hon kommer alla onsdagar vid lunchtid. Ställer sig vid nån av oss och står där i tre timmar. Hon säger inget och hon ler inte. Vacker som en docka. En av pojkarna påstår sig ha sett henne le men vi tror inte på honom för ingen av oss andra ha nånsin sett henne göra det. Hon äter maten vi har eller om vi ger henne nötter och kex. Hon belv glad över lite vitt papper jag gav henne så hon också kunde "föra statisitk". Likaså var pappersnäsduken jag snöt henne med när hon var förkyld nånting som hon vaktade som en hök. Igår stod hon där igen med oss och bet på bordskivan. Stora flickan tänkte jag, treåringar står väl inte och tuggar på en smutsig bordsskiva. När jag skulle ta loss henne från den såg jag att hon hade ordagrant somnat stående. alltså fick hon sova i matuljas(vit mans) famn tills mamma och tre veckor gamla lillasyster komm och hämtade hem henne.

Vet inte varför den inte länkades, men det finns alltså ett inlägg från idag

En tiedä miksi siitä ei tullut ilmoitusta, mutta on olemassa kirjoitus tältä päivältä blogissa  

Mitt lilla låtsas barnbarn Tuwa har mycket bekymmer med hurdan mat vi äter här. Jag lovade henne på skypen igår att skicka lite bilder på maten. Hon har visst förstått att jag är här och sköter små barn som inte får tillräckligt med mat och det här vållar en nästan femåring mycket bekymmer. De riktigt små bebisarna ammar och de större får vanlig mat som gröt,ris, sojabröd osv. Visst är orsaken till svält delvis fattigdom och att inte kunna skaffa mat men det är bara en del av svälten. Mässling och malaria och dålig hygien  med konstanta diarreer som följd är några av huvudorsakerna. Unga mödrar med liten eller ingen utbildning är också en av orsakerna. Man ser inte tecknen på ett hungrigt barn. Man låter ettåringar äta själv, ni kan tänka er hur mycket av maten som egentligen kommer i ungen , merpart landar nog utanför. Man ger inte tillräckligt med proteiner. Här finns bönor, svamp,nötter osv. men man kan inte riktigt tillvarata det. Speciellt inte nu när det är torr period så finns det inget i "skafferiet" at ta ifrån. Kostcirkeln är ett obekant begrepp så det behövs mycket utbildning och handledning plus förståss nu nötkräm så barnen överlever. Själv har jag nästan blivit heltids vegetarian. Jag är så trött på gammalt torrt höns och get kött så det får bli fisk när jag får tag i det (vanligen på torsdagar) och däremellan nötter och ris. Jag skall också om några månader ta avmaskningskur, så läkaren tyckte det inte va nån fara att äta utav fisken från det smutsiag å vattnet. Det skall inte vara nån mening med att försöka bli av med maskarna nu, för de lär ännu vara så små så jag inte lider av dem. Roligt med husdjur. Sedan har vi kylskåpet fullt med läsk och choklad så det finns lite att önska i vår kostcirkel också. Alla gånger lyckas vi hålla våra linjer kvar, man får springa för glatta livet på morgnarna för att inte behöva betala för övervikt på vägen hem.

  Millet gröt, som kan ätas varm eller kall. Vi brukar äta den mitt på dagen. Inte jag alla dagar för den klumpar sig i bottnet och det blir en grå massa av det. dessutom är kärlen så sandiga ibland att jag inte vill hadet

Millet puuro, jota me useasti syömme lounaaksi. Sen voi syödä kylmänä tai lämpimänä. Minä en ihan joka päivä syö sitä, kun se tuppaa paakkuuntumaan pohjaan harmaaksi kököksi ja välillä astiat on ,niin snatasia, ettei hirviä syödä

  Det här är inte fisken jag brukar äta men ortsborna nog. Vi råder mammorna att hacka den i mortel och blanda i barnens mat så de får proteiner på det sättet

Tämä ei ole se kala mitä minä syön torstaisin,mutta paikalliset syö tätä. me myöskin suosittelemme, että äidit hienontaa sen morttelilla, niin lapset saavat sillä lailla proteiinia.

  Glass men det får man bara om man får lov att åka till storstan

Jäätelöä, mutta sitä saa vaan silloin, kun pääsee vapailla Sokotoon

Minun pikkuinen muka lapsenlapsi Tuwa on ollut kovin huolissaan siitä, mitä lapset ja minä syömme täällä. Hän on ilmeisesti saanut kuulla,että olen täällä hoitamassa nälkää näkeviä lapsia ja tämä tuottaa nyt hätää viisivuotiaalle. On täällä varmastikin,niin köyhiä ihmisiä, että sen takia on pula ruuasta, mutta ongelma on paljon suurempi ja monimutkaisempi, kuin vaan se. Täällä malaria ja tuhkarokko sekä huonosta hygieniasta jouhtuvat jatkuvat ripulit aiheuttavat paljon aliravitsemusta. Äitien tietotaito lastenhoidossa on aika olematonta ja ravitsemusoppi puuttuu täysin. Yksivuotiaat joutuvat itse huolehtimaan siitä, että he saavat tarpeeksi ruokaa sisäänsä ja arvaahan sen , kuinka siinä käy. Äidit ovat nuoria tai vanhempia ,joilla sitten taas on monta lasta, eikä ruoka tai aika riitä heidän hoitamiseen. Itse olen siirtynyt melkein kokonaan kasvisruokaan. Olen lopen kyllästynyt vanhuuteen kuolleiden kuivien kanojen syömiseen tai vuohen lihaan jossa vuohi on luineen ja nahkoineen lykätty lihamyllyn läpi. Kalaa ostan torstaisin, kun olemme maaseudulla ja saan suoraan grillistä aivan ihanaa kalaa. Joki josta se on kalastettu on sitä vastoin etovan näköinen, mutta meidän henkilökunnasta vastaava lääkäri sanoi, että minun täytyy parin kuukauden kuluttua joka tapauksessa otta matokuuri, niin syö vain kalaa. Madot , kun kuulemma mun sisikunnassa on nyt ,niin pieniä, ettei ne aiheuta suurtakaan häikkää vielä täsää vaiheessa. Sitten meillä on jääkaappi täynnä suklaata ja limsaa joten kyllä meillä linjat säilyy.

Vi har faktiskt en neonatal avdelning som varit i funktion tre veckor. Överläkaren i storstaden kräver av min barnmorske kollega att barnen skall skötas. Dock utan sköterskor eller intresserade läkare. Jag skall ha en serie föreläsningar om neo vård när resurserna är obefinntliga och det kan man gott säga att de är här. vi har tre läkare som försöker täcka förlossning, mässlingstält på 40 platser(betyder 60) samma med barnavdelningen och avdelningen för svårt undernärda barn och en barnakut där de nu maxat antalert barn till 200/ dag.(08-16.00). Så jag har lovat ronda på neo när kollegans förmåga tar slut. Neo är alltså ett rum på ca 5kvm med ett fönster som får vara vår lampa när barnet behöver sola. På hela sjukhuset finns ingen röntgen så pneumoni får man använda ögon och öron till att göra diagnos med. Det finns syrgas på tub åt ett barn och om generatorn fungerar kan vi ha ett barn till på kompressorn. Det barn som gruntar högst får ha grimman längst, annars får de kristligt dela på den. Vi har laboratorie men på de här små får vi endast göra blodsocker på avdelningen. Sedan har vi tre olika antibiotika till förfogande och dexrtos 10%. Tack och lov finns det ingen handsprit så till slut växer alla samma bobbor så ronden blir inte så avanserad. Överlevnaden är 50% (vecka 35+), så lyckas jag få ner den till 49,5% har jag ju gjort nåt bra. Kuvöser har vi inte men ett terassbord som har fyra numrerade pafflådor där barnen ligger. Det ryms även en droppställning men de får alla dela på samma ställning. Avancerat, om man gemför med hur jag brukar ha det, biltak, trädgrenar osv. som jag måste försöka hitta som droppställning i väntan på att komma till sjukhuset med mina ungar.

Första gossen i låda nummer ett försöker klara sig utan grimma

Lapsi laatikossa yksi totuttelee olemaan ilman lisähappea

   Meillä on ihan oikea keskola. 5 neliömetrin kokoinen ikkunallinen entinen vanha varasto. Suurkaupungin ylilääkäri vaatii, että nämä hoidetaan. ilman hoitajia ja ilman lääkäreitä. Kätilö kolleega on pyytänyt minua pitämään kurssin tavallisimmista ongelmista vastasyntyneillä. Onneksi mulla on mukana joitakin kirjoja ja varsinkin WHO:n,miten hoitaa, kun resurssit on vähissä. Meillä on tällä hetkellä kolme lääkäriä jotka yrittävät pyörittää yötäpäivää sairaalaa, jossa on synnytysosasto, raskautetttujen vastaanottoja, lastenosatoja kaksi a 40 paikkaa, lue 80. Poliklinikka 8.00-16.00 jossa nyt on päätetty,että 200 lasta/päivä saa riittää, ja tuhkarokkoteltta jossa on 40 tosi sairatsa lasta.Lääkäreiden energia ja kiinnostus ei kerta kaikkiaan riitä, joten kätilö pyysi minua kiertämään, kun hänen taidot loppuu. No, se on melko paljon yksinkertaisempaa, kuin kotona. Kyse on vain siitä, onko se ihan oikein tällainen omituinen puolihoitaminen. Röntgeniä ei ole, joten keuhkokuumeen saa todeta käyttäen silmiä ja korvia. Happea saa säiliösta yksi lapsi kerrallaan ja kompressorista yksi jos generaattori on toiminnassa. Muuten he saavat jakaa happiviiksiä kristillisesti keskenään. Antibiooteja on tasan kolme mistä valita. Käsispriitä ei ole, joten sen käytöstä ei tarvitse jankuttaa ja ennepitkää, kun kaikilla kasvaa samat pöpöt, niin hoitokin yksinkertaistuu. Labra on , mutta jostain syystä näistä ei saa ottaa, kuin verensokerin osastolla. Ei meillä kuitenkaan ole,kuin puhdasta  G10% litkua, joten se nyt on se ja sama mitä elektrolyytit näyttäisi. Happikaappeja ei ole, mutta täällä on sen verran lämmin, ettei niitä tarvita. Sama lämpölähde saa toimittaa valohoidon virkaa, ikkunan äärellä, kun silmät sanovat, että lapsi voisi sellaista tarvita. 50% näistä kuulemma selviää,(35+ viikkoa) joten jos saan edes prosentin parannettua, niin aina sekin on jotain. Tippateline on, mutta se on kaikilla yhteiskäytössä, kun lattiatilaa ei ole enemmälle( en tiedä olisko telineitäkään enempää). Parempi se on, kuin minulla maaseudulla, kun joudun käyttämään puunoksia ja auton kattotelineitä ja herra ties mitä tippatelineinä. Saturaatiomittareita on jenkki leffoissa ja apnea patjoja muistikuvina päässä. Mahtaisikohan meidän hienosti numeroituihin parveekkeen pöydällä oleviin pahvilaatikoihin edes mahtua apnea patja.

Jag sitter och slöstirrar framför mig. Klockan i bilen börjar närma sig fem och en lång het arbetsdag går mot sitt slut. Tredje litern vatten på gång. Nu har vi närmare 50 grader varmt och det börjar ta på krafterna. Det har natten till idag varit inbrott i en av mina kliniker och därför är jag ute på landet fast det egentligen är en stadsdag idag. Skadorna på dörren och låset är dock större en själva stölden (10 påsar nötkräm), men vi har även sprutor, nålar och mediciner där. Nu var det väl småpojkar som varit i farten men stöld är stöld. Låsen måste bytas och jag måste skriva full rapport till Amsterdam om händelsen. De bysbor som tittade nyfiket på bad jag informera i byn, att det kommer en stor , ful , vit kvinna på onsdagen och tar ungarna i örat om sådant här händer igen. Alltså sitter jag och funderar på detta när det kommer krypande en svart liten naken sak som tänker korssa vägen framför bilen. Vi är så vana vid åsnor, getter och kameler att de tar en bråkdels av sekund innan jag och chauffören reagerar. Det är faktiskt ett litet barn som skall ta sig över vägen. Bilen har knappt stannat när jag och snickaren hoppar ur och skall springa och ta ungen bort från denna livsfara. Efter oss har det stannat en röd bil några meter från barnet och föraren har redan fått tag i barnet som nu skriker ut sin besvikelse över att rymmen blivit upptäckt och avbruten. Lättade av att det inte blev pannkaka av barnet fortsätter vi vår stekheta hemfärd.

Istun ja tujotan tylsänä eteeni. Kojelaudan kello näyttää liki viittä. Kolmas litra vettä menossa. Ulkona on nyt melkein 50 astetta varjossa ja päivät rupeavat ottamaan voimille. Jouduin hätäisesti lähtemään yhdelle maaseutu klinikoista koska sain tiedon , että sinne oli murtauduttu viime yönä. Tuhot lukolle ja ovenkarmeille tosin olivat sitten suuremmat,kuin itse varkauden aiheuttamat tuhot (kymmenen pussia pähkinätahnaa). Ilmeisesti kylän pikkupojat ovat olleet asialla, mutta murto on murto. Lukot piti vaihtaa ja minun täytyy kirjoitta täysi selvitys Amsterdamiin tapahtuneesta. Ne uteliaat kyläläiset jotka seisoivat ja katselivat meidän touhuja, patistin levittämään huhua, että keskiviikkona saapuu, iso, ruma , valkoinen nainen ja otta herroja korvista jos tämä toistuu.Mietiskelen tätä, kun yhtäkkiä tienlaidalla, tietä ylittämässä konttaa pieni musta, alaston otus. Olemme ,niin tottuneita kameleihin, aaseihin ja vuohiin, että meiltä kestää kuskin kanssa hetki tajuta, että se on ihan oikeasti tomera pieni vauva , joka meinaa karata konttaamaalla. Kuski jarruttaa ja minä ja puuseppä olemme autosta ennenkuin se on kunnolla pysähtynyt. Seuraavaksi näemme punaisen auton lapsen vieressä, mutta onneksi siitä hyökkää myös kuski ulos ja nappaa nyt suoraa huutoa huutavan lapsen syliinsä. Tämä pieni karkulainen, kuin ei alkuunkaan ole tyytyväinen tilanteen saamaan käänteeseen. Kai herra sitten löysi tälle lapselle jonkun omistajankin, me kun helpottuneina, siitä, että lapsesta ei tullut palttua jatkoimme matkaa.